Miksi pakolaiset raiskaavat?

posted in: lähi-itä, middle-east | 0

Viime viikkoina Suomen lehdet ovat täyttyneet otsikoista pakolaisten tehneistä teiniraiskauksista. Päätin itsekin ottaa kantaa aiheeseen juuri Lähi-Idän kiertomatkaltani palattuani ja naisten oikeuksia Lähi-Idässä selviteltyäni. Suomen raiskaustilastoja tutkiessa on nähtävillä, että suhteutettuna pakolaisten määrään Suomessa suurin osa raiskaajista ovat ulkomaalaisia, eivätkä kantasuomalaisia. Pakolaisista eniten raiskauksia tekevät irakilaiset ja afganistanilaiset. Monet Suomeen tulevista pakolaisista tulevatkin maista, joissa on käynnissä sota. Raiskaus on yksi sodankäynnin muotoja ja sille on pitkät perinteet historiassa. Myös Suomen talvisodassa suomalaissotilaat raiskasivat naisia ja lapsia. Huono olo purkautuu julmilla teoilla. Raiskaus on myös kasvuympäristön seurausta. Kun kokonainen sukupolvi on kasvanut kulttuurissa, jossa sota, väkivalta ja raiskaukset ovat arkea, on se jo iskostunut syvälle selkäytimiimme.  Raiskauksessa ei ole kyse uskonnosta tai etnisyydestä. Maailman raiskauksien pääkaupunkina pidetään tällä hetkellä Kongon demokraattista tasavaltaa, jossa 90% väestöstä on kristittyjä. Erään tutkimuksen mukaan Kongossa 48 naista raiskataan joka tunti. Jopa 12% naisista on tullut elämänsä aikana ainakin kerran raiskatuksi. Raiskauksia siis tekevät niin kristityt, muslimit kuin aasienkin palvojat.

Lähi-Idässä ja Afrikassa matkustettuani olen haastatellut tusinoittain naisia sekä miehiä tasa-arvosta ja naisten asemasta. Päällimmäisenä mieleeni on jäänyt, että suurin osa naisista tuntuu olevan tyytyväisiä tilanteeseensa, vaikka aivan ilmiselvästi naisten ja miesten asemat eivät ole balanssissa. Kulttuuriin kuitenkin synnytään ja totutaan. Voisi karkeasti sanoa, että Lähi-Idässä naiset arvostavat miehessä varallisuutta ja sitä, että mies ostaa naiselle paljon kaikkea kaunista. Rakkaus ja molemminpuolin toimiva seksi sen sijaan ovat aivan toisarvoisia asioita. Kunhan mies on fertiili ja saa vaimonsa raskaaksi ja pystyy elättämään perheensä, on vaimo tyytyväinen. Tyytyväisyys tulee hyvin yksinkertaisista asioista. Suomessa tulevan kumppanin kriteereistä voisi koota listan eikä se koskaan tulisi valmiiksi. Me haemme sitä täydellistä puolisoa, jonka vuoksi kumppanin löytäminen onkin haastavaa. Meille ei tärkeintä ole, että mies on rikas tai nainen ulkoisesti kaunis, vaan haluamme jotain aivan muuta. Tästä kulttuurillisesta syystä johtuen, monet Suomeen tulevat pakolaiset olettavatkin pystyvänsä saamaan lähes kenet tahansa naisen itselleen.

Irakissa tapasin miehen, joka oli miespuolisten ystäviensä kanssa saapunut pakolaisina Suomeen, mutta heidän pakolaishakemuksensa oltiin hylätty ja heidät lähetetty takaisin Irakiin. He asuivat täysin turvallisella alueella ilman levottomuuksia ja olivat turvallisesta perheestä ja olosuhteisiin nähden töissä hyvissä työpaikoissa. Kysyin mieheltä, miksi hän halusi pakolaiseksi. Mies kertoi, että oli nähnyt kuvia suomalaisista naisista ja hänen mielestään vaaleahiuksiset naiset olivat todella kauniita ja hän halusi mennä suomeen naimaan vaaleahiuksisen naisen. Miehellä oli rahaa, joten hän uskoi, että ostamalla naiselle hienoja vaatteita hän löytäisi nopeasti itselleen vaimon. Tämän kuultuani en voinut muuta kuin pyöritellä silmiäni. Lähi-Idässä monet miehet uskovatkin, että naisen saaminen Euroopassa on yhtä helppoa kuin nappia painamalla. Onhan Suomessa tietysti naisia, joihin irakilaisten charmius, ennennäkemätön flirtti ja suorapuheisuus uppoavat. Kysyin mieheltä saitko naista matkaasi. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”En.”

Yksin matkustavana naisena saa Lähi-Idässä ja Afrikassa usein epäasiallista huomiota. Monella suomalaisella naisella menisi tällaiseen toimintaan hermot, mutta minä olen jotenkin ihmeen kaupalla oppinut torjumaan hyvinkin sähäkästi tällaiset asiattomat huutelut. Lähi-Idästä tulleiden miesten kanssa jutellessani on minulle välittynyt tieto siitä, että monet kouluttamattomat pitävät Eurooppalaisia naisia helppoina ja he kuvittelevat, että Euroopassa naiset ovat vapaaehtoisesti lettu levällään, kun kuka tahansa mies tulee ystävällisesti pyytämään tai tarjoamaan seksiä. Tällainen olettamus kumpuaa eurooppalaisten vähäisestä vaatekerrastosta, pornoelokuvista ja naisten avoimuudesta. Monet siis pitävät kaikkia eurooppalaisia naisia suoraan sanottuna H.U.O.R.I.N.A. Itselläni on tästä asiasta tusinoittain esimerkkejä, joista viimeisin sattui pari kuukautta sitten Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.

Olin menossa paikallisella bussilla paikasta A paikkaan B. Jäin bussissa viimeiseksi asiakkaaksi. Istuin etupenkillä bussikuskin vieressä. Olin pukeutunut konservatiivisesti, mutta bussin matkustajille jutellessani hymyilin kaikille ystävällisesti ja tämä luultavasti aikaansai reaktion, johon en ollut varautunut. Bussin tyhjettyä huonosti englantia puhuva bussikuski alkoi hokea ”sex sex sex” ”you sexy” ja seuraavaksi hän poisti käden ratista ja otti tissistäni kiinni. Huitaisin miehen käden pois ja näytin siltä kuin olisin nähnyt Jeesuksen kävelevän vetten päällä. En voinut uskoa sitä todeksi. Sanoin miehelle, etten missään tapauksessa halunnut hänen kanssaan seksiä. Se ei tuntunut miestä pidättävän. Seuraavaksi hän alkoi hiplailla housujen päältä etumustaan. Kun ei tämäkään toiminut, mies otti taskustaan kasan seteleitä ja hymyili minulle viekkaasti. Käskin miestä pysäyttämään bussin ja hyppäsin bussista ulos ihmisten vilinään. On myös kertoja, kun Afrikassa mies anelee seksiä eikä millään tunnu menevän perille, ettei minulta sellaista tule irtoamaan. ”Why?” ”Please lets have sex.” ”Ok ok well I understand. You can just suck my dick.” ”Why why?” ”No sex. You just want to suck my dick, ok?” ”Please I need to have sex.” ”You have to suck my dick. I need it.” ”Yes you can.”

Miten siis käy, kun Irakista, Syyriasta, Somaliasta, Afganistanista tai Pakistanista tulee nuori pakolaismies meille tänne pohjolaan? Pahimmassa tapauksessa he saattavat ensimmäistä kertaa elämässään nähdä toisesta naisesta kuin äidistään enemmän kuin kasvot. Afganistanissakin on kaupunkeja, joissa naiset peittävät jopa silmät ohuesti verhoillulla kankaalla. Naisesta ei siis näy yhtään mitään. Nainen on näkymätön. Eikä mies ole välttämättä koskaan ennen edes jutellut vastakkaista sukupuolta olevalle ihmiselle muuta kuin perheenjäsenilleen. Nyt tämä Afganistanissa kaksikymmentä vuotta asunut mies saapuu kesäisenä hellepäivänä Suomeen ja näkee ensimmäistä kertaa elämässään livenä  rannalla naisen sääret, pyllyn, vatsan, paljaan selän, bikineihin verhotut rinnat, hartiat, käsivarret, hiukset ja kasvot. Puolialastomia naisia on rannalla kymmeniä. Jollain bikinin yläosa hieman lipsahtaa ja saattaa paljastua vähän enemmän. Jonkun naisen vierellä on poikaystävä, joka hieroo auringossa kiiltävää öljyä naisen pakaroihin ja sääriin. He vaihtavat suudelman. Pakolaismies on kuin jossain korkealla pilvilinnassa. Hän tuntee uudenlaista kihelmöintiä, mikä ajaa hänet sekoamisen partaalle. Ajatukset pakkautuvat alakertaan ja kulbertti alkaa huutaa hoosiannaa. Hän ei ehkä edes usko tämän olevan totta. Häntä perehdytetään Suomen tavoille ja Suomen lakeihin, mutta monet ottavat tällaiset lait vain läppänä tai ehkä he pitävät lakeja häilyvinä tai ehkä he eivät pysty ajattelemaan muuta kuin sitä ensikosketusta tähän kiellettyyn hedelmään. Tosiasiassa monet pakolaiset nauravat, kun heille kerrotaan miesten ja naisten tasa-arvosta tai siitä, että myös avioliiton sisällä naisella on oikeutensa.

Mitä tapahtuu, kun tämä juuri Suomen lakeihin perehdytetty mies menee käymään suomalaisessa yökerhossa? Hän näkee humaltuneita naisia. Seksikkäisiin asuihin pukeutuneet naiset tanssivat ja pyörittävät lantiota. Tissit pomppivat ja naiset flirttailevat, jos ovat sillä tuulella. Ehkä pakolainen vielä muistaa, mitä hälle on kerrottu seksuaalirikoksista suomen laissa, mutta houkutus on suuri. Sitä paitsi hän ei ole koskaan ennen elämässään nähnyt naista, joka tanssii yhtä antaumuksella, nauttii miesten huomiosta ja katseista. Hänen kotimaassaan nainen ei edes kättele vierasta miestä ja käyttäytyy huomaamattomasti ja kuin olisi miehille ilmaa. Nyt naiset näyttäytyvät halukkaina, huoravaatteisiin pukeutuneina intohimoisina ja itsevarmoina. Monella on huorille tunnusomaisia tatuointeja ja joku toinen polttaa huorille tunnusomaisesti tupakkaa. Tupakkaa polttava nainen ja tatuoinnit ovat monelle Lähi-Idästä tulevalle prostituoidun merkki. Eihän pakolaismies voi muuta ajatella, kuin että keneltä tahansa baarissa olevalta naiselta irtoaa sitten vaikka väkisin. Sitähän naiset käytöksellään ja pukeutumisellaan anovat. Jos nainen ei kaipaisi miehen huomiota ja haluaisi pysyä erossa miesten lähestymisiltä, pukeutuisi hän konservatiivisesti koko vartalon peittävään löysään kaapuun.

On hyvin mahdollista, ettei ulkomaalainen oikeasti tajua, miten vakava rikos raiskaus on. Suomessa raiskauksesta vankilaan joutuu raiskauksen tekijä, ei uhri, niin kuin ehkä pakolaisen kotimaassa. Kaikenlisäksi esimerkiksi joillakin alueilla Lähi-Idässä raiskattu nainen on häpeäksi perheelleen, sillä samalla hän on harrastanut esiaviollista seksiä eikä hän raiskauksen jälkeen enää ole tervetullut omaan perheeseensä. Naiselle saatetaan antaa kaksi eri vaihtoehtoa: Joko menee raiskaajansa kanssa naimisiin tai isä tai veli tappaa, eli kunniamurhaa raiskatun naisen, jotta suvun ei tarvitse kantaa näin isoa häpeää. Iranissa tapasin Afganistanilaisen miehen, joka oli töissä viikon päivät Afganistanissa, jonka jälkeen hän palasi vaimonsa luokse Afganistaniin pienelle lomalle ennen kuin palasi taas Iranin puolelle takaisin töihin. Juttelin miehen kanssa heidän parisuhteestaan ja sain kuvan, että mies kohtelee aikuista vaimoaan kuin koiraa. Hän oli antanut vaimolleen ohjeeksi, ettei saa poistua kuin kerran päivässä kodistaan ostamaan ruokaa. Jos vaimo olisi ollut liian pitkään ulkona, olisi mies hakannut vaimonsa. Mies myös kertoi, että väkisinmakaa naisensa kanssa. Sehän kuuluu hänen oikeuksiinsa.

Tuntuu äärimmäisen pahalta sanoa, mutta jollain tasolla ymmärrän tietyistä maista tulleiden pakolaisten tekemät raiskaukset Suomessa. Ehkä heille on koko elämänsä ajan opetettu, että mies omistaa naisen ja naiset ovat vain vauvantekomasiinoita. Heidän kulttuurissa on voinut olla normaalia, että kolmekymppinen mies menee naimisiin 9-vuotiaan tytön kanssa. Raiskaus on voinut olla hyväksyttyä, kunhan mies menee raiskaamansa naisen kanssa naimisiin. Monet nuoret miehet voivat kaikenlisäksi olla vielä Suomeen tullessaan neitsyitä. Suurin osa uskonnollisista miehistä eivät edes harrasta itsetyydytystä, sillä sen uskotaan olevan syntiä ja haitaksi ihmisen terveydelle. Hyvässä lykyssä alapään nahkalärpäkkeissä saattaa olla varastoituneena vuosienkin kiimaeritteet eikä asiaa yhtään helpota se, että kadulla tallaavat suomalaiset naiset näyttäytyvät pakolaisille kuin buffetpöytä krapulaiselle suomalaiselle. Mies on ehkä Suomeen tullessa saattanut luulla suomalaisten naisten olevan maksuttomia prostituoituja, mutta pian huomannut ettei tältä Euroopan ehkä rasistisimman maan naisilta ihan niin helposti irtoakaan. Tällöin tulee närkästystä ilmaan ja pitääkin tehdä hieman enemmän töitä sen ensimmäisen saamansa kosketuksen eteen naisen kiimaliiterin kanssa. Pidempään Suomessa jo oleskelleet ovat huomanneet, että alaikäiset saattaisivat olla helpoin saalis. Teini-ikäisiä kiehtoo, kun vanhempi mies osoittaa kiinnostusta hänestä. Mies ostaa teinille viinaa ja ehkä jotain lahjoja. Seuraavaksi teinityttö löytääkin itsensä pakolaismiehen otteesta vailla minkäänlaista ulospääsyä.

Ratkaisua tähän paisuvaan ongelmaan on hyvin haastava löytää. Jos olet koko ikäsi elänyt kulttuurissa, jossa raiskaus ja pedofilia ovat normaaleja, miten yhtäkkiä pitäisikin oppia jotain aivan päinvastaista. Entä, jos joskus tulevaisuudessa Suomeen syntyisi sota ja me joutuisimme pakolaisiksi maahan, jossa laulaminen, tanssiminen ja naisten esiintyminen julkisella alueella on kielletty. Miten sopeutuisimme tällaiseen maahan? Minulle musiikki ja tanssiminen ovat kaikki kaikessa. Tulisin tanssimaan joka tapauksessa laista riippumatta. Tekisin väärin maan kulttuuria ja lakeja kohtaan, mutta minkäs sille mahdan, kun olen koko elämäni elänyt musiikin parissa. Esimerkkini ovat hyvin radikaaleja, mutta niistä ymmärtää idean. Ymmärrän pakolaisten ajatusmaailmaa, vaikka heidän toimintansa on ehdottoman väärin ja täysin epäinhimillistä raiskauksen uhreja, ihmisarvoa ja Suomen kulttuuria kohtaan.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että mitä enemmän Afrikasta ja Lähi-Idästä tulee maahanmuuttajia, sitä enemmän raiskaustilastot nousevat. Suomessa ei pitäisi ketään pakolaista päästää vapaasti yksin liikkumaan ennen kuin on käynyt jonkinlaisen koulutuksen Suomen laeista, erityisesti seksuaalirikoksista sekä ylipäänsä luennon naisen asemasta Suomessa. Kuinkahan monia satoja pakolaisia Suomessakin on vain kadonnut kuin tuhkana tuuleen ihmismassan sekaan. Pitäisi myös varmistaa, että lait menevät perille asti. Tällä hetkellä koulutukset tuntuvat menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Suomen lait ja kulttuuri ovat sen verran ristiriidassa pakolaisten kotimaan kulttuurin kanssa, ettei meidän lakeja ihan yhdellä, kahdella tai edes kymmenellä luennolla tule sisäistämään. Suomen vankilatuomiot ovat myös aivan naurettavan pituisia verrattuna pakolaisen kotimaan vankilatuomioihin. Pakolaiselle myös Suomen vankila voi olla kuin viiden tähden luksushotelli, jossa hän olisi valmis lomailemaan koko loppuelämänsä. Irakissa sain mahdollisuuden piipahtaa paikallisessa vankilassa, jossa vangit nukkuvat ahtaissa selleissä kivilattialla ties minkä hiirien seassa ja samaa oli Afrikassa. Entä sitten vankiloiden kidutukset, pahoinpitelyt ja vartijoiden kohtelu vankeja kohtaan? Suomessa vain kannetaan kassikaupalla vangeille tekemistä ja vartijoiden tulee kunnioittaa vankeja ja puhua heille asiallisesti ihminen ihmisenä. Olisihan se helppoa ja letkeää elämää, jos pakolainen on vaikka juuri muuttanut Suomeen Afrikkalaisesta savimajasta.

Kulttuurien kohtaaminen ei ole helppoa, mutta se on osa tulevaisuuttamme ja se meidän on vain hyväksyttävä. Maailma globalisoituu halusimmepa sitä tai emme. Vaikka pakolaiset tuovat mukanaan niitä ei-toivottuja asioita yhteiskuntaamme on heillä myös annettavana paljon hyvää. Kaikista niistä minun kokemistani seksuaalisista häiriköinneistä Lähi-Idässä ja Afrikassa huolimatta, olen löytänyt hyväsydämisimmät, aidoimmat ja kultaisimmat ihmiset juuri näiltä samaisilta alueilta. Minun laupiaat samarilaiseni tulevat juurikin Lähi-Idästä ja Afrikasta. Joidenkin tilastojen mukaan Suomi olisi yksi maailman rasistisimmista maista. Meillä on huonot ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan, vaikkemme ehkä koskaan olisi henkilökohtaisesti tavanneet sen maan edustajaa aikaisemmin. Mitä tapahtuisi, jos kohtelisimme ulkomaalaisia samalla tavoin kuin syntyperäisiä suomalaisia siskoja ja veljiämme? Lähtisivätkö raiskaustilastot laskuun pakolaisten sopeutuessa suomalaisten keskuuteen paremmin? Näin vierestä katsoneena Suomessa olevilla pakolaisilla suurin ongelma tuntuu olevan paikalliseen väestöön tutustuminen. Mitä jos antaisimme heille mahdollisuuden olla osa yhteiskuntaamme ja ystäviämme ja näin tutustuttaa heidät osaksi suomalaisuutta. Pakolaisten lähiöiden kasvaessa ja suomalaisten kontaktien puuttuessa, heidän ei-toivotut kulttuurilliset perinteet vain jatkuvat eivätkä he opi suomalaisia toimintatapoja. Jos asialle ei tehdä mitään, kohta jo suomalaistenkin naisten täytyy pukeutua peittävään kaapuun ja kulkea miesseuralaisen kanssa yöaikaan oman turvallisuutensa vuoksi. Vaikka pakolaisten kulttuuri helposti näyttäytyy meille vain pahana, on heillä myös paljon hyvää annettavanaan, jos me vain olemme valmiita antamaan heille siihen mahdollisuuden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *